Uutiset

20.02.2015 / Uusi Pori

Porin, Hämeenlinnan ja Turun seutukunnilla parhaat valmiudet kohdata talouden ulkoisia häiriöitä

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kehitetty indeksi ottaa huomioon elinkeinorakenteen monipuolisuuden ja mittaa seutukunnan talouden palautumis- ja rakennemuutosvalmiutta. Tuoreessa tutkimuksessa on laitettu kaikki Suomen 70 seutukuntaa järjestykseen sen mukaan, millaiset valmiudet niillä on kohdata ulkoisia – usein lyhytaikaisiksi kuviteltuja – taloudellisia häiriöitä. Tällöin puhutaan seutukuntien taloudellisesta resilienssistä. Käytetty mittaristo ottaa huomioon seutukunnan teollisen rakenteen monipuolisuuden sekä seutukunnan kyvyn palautua takaisin kasvu-uralle joko entisenkaltaisella elinkeinorakenteellaan tai rakennemuutoksen kautta. Resilienssin puute näkyy usein alueiden äkillisenä rakennemuutoksena, josta seurauksena on pidempään jatkuva heikentynyt talouskasvu. Suomen seutukunnista paras resilienssi on Hämeenlinnan, Turun ja Porin seutukunnilla. Niiden elinkeinorakenne on monipuolinen, minkä vuoksi alueet kohtaavat häiriöt vähäisempinä kuin yksipuolisen rakenteen alueet kuten esimerkiksi Salo tai Oulu. ‒ Parhaat valmiudet rakennemuutoksen kohtaamiseen on alueilla, jotka kykenevät hyödyntämään alueellisesta keskittymisestä hyötyviä toimintoja ja alueellisen saavutettavuuden etuja. Myös se, että yrityskanta uudistuu hyvällä vauhdilla, helpottaa rakennemuutoksen kohtaamista, sanovat projektitutkijat Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen. Seutukuntavertailu tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi Kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on jo useamman vuoden ajan mitattu seutukuntien taloudellista kilpailukykyä. Mittari perustuu seutukuntien pitkän aikavälin kasvuedellytysten vertailuun. Tuoreessa tutkimuksessa tätä on arvioitu yhdessä seutukuntien taloudellisen resilienssin kanssa. ‒ Seutukunnat muodostavat yhdenlaisen ihmisten työ- ja asuinympäristöä kuvaavan tilastollisen ja taloudellisen kokonaisuuden. Siksi niiden taloudellisen kilpailukyvyn seurannan ohella on perusteltua tarkastella niiden valmiutta kohdata ulkoisia taloudellisia häiriöitä yhä muutosherkemmäksi muuttuvilla markkinoilla, tutkijat sanovat. Seutukuntavertailu tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuden arvioida lähitoimintaympäristönsä taloudellisia toimintaedellytyksiä ja samalla osaltaan ennakoida globaalin talouskehityksen vaikutuksia alueellaan. ‒ Viime vuosien talouskriisi on entisestään syventänyt kuilua menestyvien ja kehityksessään jäljessä olevien alueiden välillä noin puolessa OECD-maita. Suomen talouskasvu on alueellisesti keskittyneimpiä OECD-maista. Tällä kaikella on tietysti erityistä merkitystä ennakoivassa aluekehittämisessä sekä arvioitaessa, miten todennäköistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi joutuminen on. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa kaikille seutukunnille alue- ja kaupunkipolitiikan suunnitteluun ja seuraamiseen. Tutkimus on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama. Seutukuntien taloudellista kilpailukykyä ja valmiutta kohdata ulkoisia taloudellisia häiriöitä on jatkossa tarkoitus seurata vuosittain. Tutkimus ja tuloksista tiivistetty esitys on julkaistu osoitteessa http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=111.

Kommentit kirjoituksesta

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

 

Kommentoi kirjoitusta

Nimi
Email
Kommentti
Huom!
Roskapostin estämiseksi kirjoita allaolevaan kenttään NUMEROIN paljonko on yksi plus kaksitoista (ilman tätä kommenttisi ei mene perille)
 
Uusi Pori    /    Antinkatu 16 B (3 kerros), Teljäntori, 28100 Pori   /    puh. 044 030 0207    /    email: info(at)uusipori.fi