Uutiset

07.07.2017 / Uusi Pori

Suunta kohti Sammallahdenmäkeä

Perinteisesti kesällä käydään uimassa ja paistetaan makkaraa, mutta jos kaipaat jotain erikoisempaa, käy Sammallahdemäellä. Kesäloma on hyvä hetki käydä katsastamassa tämä Suomen ja Skandinavian merkittävin läntisen pronssikulttuurin kohde. Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue merkittiin Suomen ensimmäisenä esihistoriallisena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Sammallahdenmäellä ja sen 36 hautaröykkiöllä vierailu on kuin aikakoneella siirtyminen kauas kiehtovaan menneisyyteen. Mitä siellä on? Sammallahdenmäen muinaisjäännöskokonaisuus käsittää 36 pronssi- ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä 700 metrin matkalla kallioharjanteella ja kangasmaastossa. Kohteesta löytyy useita erilaisia pronssikautisia röykkiötyyppejä: matalia, pyöreitä, pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita, pyöreitä kehäröykkiöitä sekä esiroomalaiselle rautakaudelle ajoittuvia matalia paasiarkullisia röykkiöitä. Paikalla on myös neliskulmainen hautaröykkiö, ”Kirkonlaattia” sekä soikea ja pitkänomainen röykkiö, joka tunnetaan nimellä ”Huilun pitkä raunio”. Lounaassa kallioalue rajautuu Saarnijärveen, muissa ilmansuunnissa kallioaluetta taas ympäröi havupuuvaltainen metsä. Vielä pronssikaudella kaunis Saarnijärvi oli merenlahtena. Kallioalueen kasvillisuus on niukkaa: palleroporonjäkälää löytyy runsaasti. Arkeologiset tutkimukset Ensimmäisen kerran arkeologisia kaivaustutkimuksia tehtiin paikalla vuonna 1891. Silloin tutkittiin kolme röykkiötä. Röykkiöistä ei löydetty esineitä. Seuraavan kerran vuoden 1891 Sammallahdenmäen röykkiöitä tutkittiin kesällä 2002, jolloin tutkimuskohteena oli kahdeksan röykkiötä. Kuudesta röykkiöstä paljastui palanutta ihmisen luuta – niihin on siis tehty polttohautauksia. Erään röykkiön sisältä löytyi kaksi kivipaasiarkkua, joista toisessa oli palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma. Edellä mainituista palaneista luista on tehty radiohiiliajoitukset, joiden perusteella vanhimmat Sammallahdenmäen hautaröykkiöt ajoittuvat pronssikauden alkuun ja keskivaiheille, noin kolmen ja puolen tuhannen vuoden taakse. Nuorin hautaus taas on rautakauden alkupuolelta. Aikaisemmin Sammallahdenmäkeä pidettiin vain pronssikautisena kalmistona, mutta tämän mukaan se on siis ollut hautapaikkana vielä rautakaudellakin. Vuonna 2014 tehdyssä inventoinnissa ei ollut muutoksia. Näin löydät perille Sammallahdenmäki sijaitsee Saarnijärven koillispuolella Kivikylässä, Raumalla.Valtateiltä 8 ja 12 on opastus Sammallahdenmäelle. Eteläisen paikoitusalueen osoite on Savulaaksontie 181, pohjoisen paikoitusalueen osoite taas on Sammallahdentie. Opastetut kierrokset Heinäkuussa opas on paikalla ma-pe klo 11-17. Opastusmaksu on 2 €/henkilö, alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Opastetut kierrokset lähtevät eteläiseltä infopisteeltä osoitteesta Savulaaksontie 181. Ajalla 6.7-31.8. lähtee torstaisin kuljetus Sammallahdenmäelle Rauman keskustasta. Linja-auto lähtee klo 13 Poroholman lomakeskuksen Rantatalon läheisyydestä (Suvitie) ja klo 13.10 Rauman linja-autoaseman tilausliikennelaiturista (Tehtaankatu 5). Paluu Rauman keskustaan on viimeistään klo 15.30. Retken hinta on 10 €/henkilö (sis. opastuksen ja kuljetuksen), maksu tapahtuu käteisellä linja-autossa. Mariia Vasara, Museoviraston kotisivut, lähde Rauman kaupungin matkailuneuvonta, lähde

Kommentit kirjoituksesta

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

 

Kommentoi kirjoitusta

Nimi
Email
Kommentti
Huom!
Roskapostin estämiseksi kirjoita allaolevaan kenttään NUMEROIN paljonko on yksi plus kaksitoista (ilman tätä kommenttisi ei mene perille)
 
Uusi Pori    /    Antinkatu 16 B (3 kerros), Teljäntori, 28100 Pori   /    puh. 044 030 0207    /    email: info(at)uusipori.fi