Uutiset
28.01.2020 / Tapio Oksanen
Olen mielenkiinnolla seurannut viimeaikaista julkista keskustelua hoiva-alan työpaikkauupumisesta ja pienistä palkoista. Lienee pitkälti totta, että hoiva-alalta lähtee koko ajan henkilöstöä pois työn raskauden sekä työuupumuksen vuoksi. Tottahan on, että väestömme ikääntyy ja erityisesti hoiva-alalle tarvitaan yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan ja ehkä juuri siitä syystä kuntien talouksilla menee yhä heikommin. Tuskin kukaan järkevä Suomessa kuitenkaan kieltää, että hoiva-alan työt eivät olisi raskasta työtä suhteessa työstä maksettavaan palkkaan. Kysymys onkin mistä ne rahoitetaan jatkossa. Nyt nuo pitkälti julkisin varoin järjestettävien palveluiden työntekijäliitot haluavat lisää palkkaa jotta työn raskaudesta saisi säädyllisen korvauksen on jotkut tahot lähtenyt vastustamaan mediassakin heidän palkankorotuspyyntöjään yrittäen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Näillä henkilöillä useimmiten ei itsellä ole minkäänlaista kontaktipintaa itsellä tai omaisilla hoiva-alaan. Usein nämä henkilöt tunnustavat alan raskauden ja työuupumuksien tilanteen. Usein he myös ehdottavat työolosuhteiden parantamista ja hoitajien määrällistä lisäämistä hoiva-alalle. Kun kiire on kroonista, on ymmärrettävääkin, että työolosuhteiden parantaminen ja hoitajien määrällinen lisääminen auttaisi työuupumuksissa. Totuus vain on, että hoiva-alan hoitajien määrää saadaan lisättyä työpaikoille vain kirjaamalla minimirajat lakiin ja nostamalla oikeasti niitä minimirajoja. Ihmetystä herättääkin se, että ne henkilöt jota nyt puhuvat palkankorotuspyyntöjä vastaan ovat niitä samoja henkilöitä jotka vastustavat henkilöstön minimirajan nostoa ja niiden kirjaamista lakiin. Suurin osa suomalaisista onkin tietoinen viimevuonna julkisuuteen tulleista työntekijöiden minimirajojen rikkomuksista erityisesti vanhusten hoitopalveluissa. Tällaiset rikkomukset jopa nykyisillä hoitajamitoituksilla ovat jatkossakin mahdollisia, jos mitoitusta ei ole kirjattu lakiin. Uskon, että kunnon kolmikannassa palkankorotuksetkin voisivat olla maltillisempia jos hoitajamitoitusta saataisiin parannettua ja kirjattua se lakiin. Onko hoiva-alasta tulossa sellainen ala johon suomalaiset nuoret eivät enää halua hakeutua? Mitä tämä vaikuttaa esimerkiksi vanhusten palvelussa? Hoitavatko meitä tulevaisuudessa ulkomailta tulevat matalapalkkaiset hoitajat vanhainkodeissa? Nykyisellä palkkatasolla ja hoitajamitoituksella on hoiva-alasta pian tulossa sellainen matalapalkka-ala, jolle ei suomalaisia työntekijöitä enää saa. Kolikolla on aina kaksi puolta. Kun siis otamme kantaa jonkun asian puolesta, vedoten johonkin argumenttiin kannattaa tuolloin myös katsoa sen kolikon toinenkin puoli, sillä kaikilla on syy ja seuraussuhteensa. Jos nyt esimerkiksi hoiva-alalla vastustaa palkankorotuksia ja ehdottaa työolojen parantamista lääkkeeksi hoiva-alan työuupumuksiin pitäisi olla valmis oikeasti kannattamaan hoitajamitoituksen nostamista ja sen kirjaamista lakiin.
HOIVA-ALA JA TYÖPAIKKAUUPUMINEN
Olen mielenkiinnolla seurannut viimeaikaista julkista keskustelua hoiva-alan työpaikkauupumisesta ja pienistä palkoista. Lienee pitkälti totta, että hoiva-alalta lähtee koko ajan henkilöstöä pois työn raskauden sekä työuupumuksen vuoksi. Tottahan on, että väestömme ikääntyy ja erityisesti hoiva-alalle tarvitaan yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan ja ehkä juuri siitä syystä kuntien talouksilla menee yhä heikommin. Tuskin kukaan järkevä Suomessa kuitenkaan kieltää, että hoiva-alan työt eivät olisi raskasta työtä suhteessa työstä maksettavaan palkkaan. Kysymys onkin mistä ne rahoitetaan jatkossa. Nyt nuo pitkälti julkisin varoin järjestettävien palveluiden työntekijäliitot haluavat lisää palkkaa jotta työn raskaudesta saisi säädyllisen korvauksen on jotkut tahot lähtenyt vastustamaan mediassakin heidän palkankorotuspyyntöjään yrittäen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Näillä henkilöillä useimmiten ei itsellä ole minkäänlaista kontaktipintaa itsellä tai omaisilla hoiva-alaan. Usein nämä henkilöt tunnustavat alan raskauden ja työuupumuksien tilanteen. Usein he myös ehdottavat työolosuhteiden parantamista ja hoitajien määrällistä lisäämistä hoiva-alalle. Kun kiire on kroonista, on ymmärrettävääkin, että työolosuhteiden parantaminen ja hoitajien määrällinen lisääminen auttaisi työuupumuksissa. Totuus vain on, että hoiva-alan hoitajien määrää saadaan lisättyä työpaikoille vain kirjaamalla minimirajat lakiin ja nostamalla oikeasti niitä minimirajoja. Ihmetystä herättääkin se, että ne henkilöt jota nyt puhuvat palkankorotuspyyntöjä vastaan ovat niitä samoja henkilöitä jotka vastustavat henkilöstön minimirajan nostoa ja niiden kirjaamista lakiin. Suurin osa suomalaisista onkin tietoinen viimevuonna julkisuuteen tulleista työntekijöiden minimirajojen rikkomuksista erityisesti vanhusten hoitopalveluissa. Tällaiset rikkomukset jopa nykyisillä hoitajamitoituksilla ovat jatkossakin mahdollisia, jos mitoitusta ei ole kirjattu lakiin. Uskon, että kunnon kolmikannassa palkankorotuksetkin voisivat olla maltillisempia jos hoitajamitoitusta saataisiin parannettua ja kirjattua se lakiin. Onko hoiva-alasta tulossa sellainen ala johon suomalaiset nuoret eivät enää halua hakeutua? Mitä tämä vaikuttaa esimerkiksi vanhusten palvelussa? Hoitavatko meitä tulevaisuudessa ulkomailta tulevat matalapalkkaiset hoitajat vanhainkodeissa? Nykyisellä palkkatasolla ja hoitajamitoituksella on hoiva-alasta pian tulossa sellainen matalapalkka-ala, jolle ei suomalaisia työntekijöitä enää saa. Kolikolla on aina kaksi puolta. Kun siis otamme kantaa jonkun asian puolesta, vedoten johonkin argumenttiin kannattaa tuolloin myös katsoa sen kolikon toinenkin puoli, sillä kaikilla on syy ja seuraussuhteensa. Jos nyt esimerkiksi hoiva-alalla vastustaa palkankorotuksia ja ehdottaa työolojen parantamista lääkkeeksi hoiva-alan työuupumuksiin pitäisi olla valmis oikeasti kannattamaan hoitajamitoituksen nostamista ja sen kirjaamista lakiin.
Kommentit kirjoituksesta
Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.
Kommentoi kirjoitusta
Viimeisimmät
16.04.2021 » Tuska 2021 perutaan koronavirustilanteen takia16.04.2021 » Pori Jazz ei hötkyile Ruisrockin vanavedessä – festivaali pyritään edelleen järjestämään
16.04.2021 » Nuori Pori Harrastaa -tapahtumaa suunnitellaan syksyksi
15.04.2021 » Pori Jazz avaa uuden ravintolan Porin Kirjurinluotoon
15.04.2021 » Vähärauman monitoimitalon rakentaminen alkaa – Tule kuulemaan ajankohtaisista asioista sähköiseen asukastilaisuuteen!
15.04.2021 » Ruisrock 2021 peruuntuu koronavirustilanteen takia
15.04.2021 » Tekninen lautakunta käsittelee rantamakasiinin myyntiä
14.04.2021 » Kuvataiteilijat 2021 – Kasvu -näyttely kokoaa yhteen keväällä valmistuvien opiskeljoiden lopputyöt
12.04.2021 » Lukiot palaavat lähiopetukseen – tilojen käyttörajoitukset pysyvät ennallaan huhtikuun loppupuolelle
12.04.2021 » Pori Sinfoniettan Volare-viihdekonsertissa elokuva- ja iskelmämusiikkia italiasta - solisteina Maria Lund ja Tero Harjunniemi
Uutisarkisto
» 04/2021» 03/2021
» 03/2020
» 02/2020
» 01/2020
» 11/2019
» 10/2019
» 07/2019
» 04/2019
» 03/2019
