Uutiset

27.02.2020 / Uusi Pori

Omavaraisuus - Vaihtoehto oravanpyörälle?

Highslide JS
Omavaraisuus eli pyrkimys elää mahdollisimman luonnonmukaista ja muista riippumatonta elämää on jo pitkään ollut kasvava trendi. Rakkautta ja maan antimia -blogia kirjoittavalle Marketta Konttilalle omavaraisuus tarkoittaa riippumattomuuden tunnetta, sitä, että tietää pärjäävänsä omilla tiedoillaan ja taidoillaan joistakin poikkeustilanteista. Hän on kirjoittanut blogissaan useasti omavaraisuuteen liittyvistä aiheista. Konttila touhuaa eläinten ja kasvimaan parissa sekä kokee yhteyttä luonnon kanssa. Lisäksi hän opiskelee luonto- ja ympäristöalaa ja luonnonvaratuottamista. – Omavaraisuus näkyy jokapäiväisessä elämässäni oikeastaan ihan kaikessa. Arkeni ja elämäni rytmittyy eläinten hoitamisen ja luonnonantimien sekä puutarhan kasvukausien mukaan. Omavaraisuus määrittelee meillä myös sitä, mitä syömme. Jollain tasolla omavaraisuus on vaikuttanut perheemme kulutustottumuksiin ja käyttäytymiseen. Minun ja mieheni harrastukset liittyvät usein omavaraisuuteen tai jonkin kädentaidon hankkimiseen: harrastuksiamme ovat esimerkiksi metsästys, nahan parkitseminen ja eläinten luiden käsitteleminen, kertoo Konttila. Omavaraisuus alkaa usein remontista Konttila asuu miehensä kanssa entisellä 1,7 hehtaarin pientilalla, jonka he ostivat vuonna 2000. Ostohetkellä tontilla nökötti vanha, huonokuntoinen navetta. Lisäksi tontti oli hyvin ryteköitynyt ja umpeenkasvanut. Piharakennuksia he ovat kunnostaneet eläintenpitoon ja varastoiksi soveltuviksi. He ovat myös hankkineet lisää piharakennuksia. – Emme ole rakentaneet uusia piharakennuksia, vaan olemme ostaneet esimerkiksi käytetyn siirtotallin ja vanhan ulkosaunan ja kuljetuttaneet ne tontillemme kanalaksi ja lampolaksi. Asuinrakennukseen olemme joutuneet tekemään sisäremontin. Olemme myös kunnostaneet tontilla olevia kaivoja, jotta kasvimaiden kastelu on mahdollista kuivina kausina, selittää Konttila. Taloremontin lisäksi omavarainen elämäntyyli voi edellyttää piharemonttia. Konttilan perhettä on ”siunattu” tiukalla savimaalla. He yrittivät monta vuotta kasvattaa kasveja kattamalla ja muokkaamalla maata. Lopulta he antoivat periksi ja siirtyivät lavaviljelyyn. Nyt heillä on kymmeniä kasvilavoja, joista osa on tehty itse ja osa on ostettuja sekä saatuja kuormalavakauluksia. Kasvilavojen ympäristöä he kattavat oljella ja kasvilavoihin he käyttävät ruohosipulia ja eläinlantaa lannoitteena ja katteena. Heillä on kaksi kasvihuonetta: toinen on itse kierrätysmateriaaleista tehty kahdeksan neliön lasihuone ja toinen on 24 neliön ostettu kennolevyhuone, jonka istutusaltaat ja kulkuväylät on tehty kierrätysmateriaaleista. – Kasvimaalla kasvatamme ihan peruskasviksia ja -juureksia: salaattia, pinaattia, perunaa, sipulia, valkosipulia, porkkanoita, erilaisia papuja, tilliä, persiljaa, palsternakkaa, kurpitsoita, kaaleja ja niin edelleen. Sellaisia, joita tulee syötyä! Suurimman osan kasvimaalle tulevista kasviksista kylvän jo syyskylvöinä. Kasvihuoneissa kasvatamme erilaisia tomaatteja, chilejä, paprikoita ja kurkkuja. Joskus meloneja ja joitain muita eksoottisempia kokeiluja. Mutta yleisesti ihan perusjuttuja, joiden onnistuminen on oletetumpaa, kertoo Konttila. ”Täydelliseen omavaraisuuteen on vaikea, jopa mahdoton päästä” Omavarainen elämäntyyli ei tarkoita, että omavaraisuuden pitäisi olla täysin ehdotonta ja täydellistä. Konttila myöntääkin, että täydellistä omavaraisuutta on jopa mahdotonta saavuttaa varsinkaan, jos asiaa tarkastellaan laajasti muun muassa käyttötavarat ja vaatteet huomioiden. Jos puhutaan vain ruoasta, tietenkin omat ruokailutottumukset vaikuttavat paljon omavaraisuuden asteeseen. – Kesällä saatamme olla hyvinkin omavaraisia, koska kasvimaa suoltaa todella paljon satoa. Toisinaan satoa tulee niin paljon, että lahjoitamme sitä muille tai vaihdamme muiden kanssa päittäin ruokia. Meillä on pari pakastinta, mutta teen myös paljon etikka- ja sokerisäilykkeitä, kuivaan ja hapatan. Maito- ja viljatuotteet ostamme kaupasta, samoin paistorasvat ja osan mausteista, selittää Konttila. Omavaraisuus tarjoaa haasteita ja onnea Ei ole mikään ihme, jos kokee täydellisen kyllästymisen oravanpyörässä juoksemiseen. Konttilan mielestä nyky-yhteiskunta ja sen luomat mallit painostavat yksilöä tuottavuuteen ja tehokkuuteen sekä siihen, että yksilön on oltava hyödyksi yhteiseksi hyväksi. Omavaraista elämää viettävä saa mahdollisuuden paeta yhteiskunnan odotuksia. Ilman rahaa on tosin vaikeaa tulla toimeen, sen myöntää Konttila. – Toisaalta on hyvä, että on mahdollista myös tehdä töitä ja ansaita. Usein omavaraisuutta tavoittelevat ajattelevat, että heidän pitäisi olla täydellisesti yhteiskunnasta riippumattomia ennen kuin he ovat uskottavia. Kuitenkin maalla asumiseen tarvitaan useimmiten auto, jonka tuomien kustannusten maksamiseen tarvitaan rahaa. Myös sähkö maksaa. Harvoin asuintalokaan on ilmainen. Rakennusten remontointi ja kunnostaminen maksaa, vaikka kuinka käyttäisi kierrätettyjä materiaaleja. Eläimistä tulee kustannuksia, luettelee Konttila. Konttila korostaakin sitä, että omavaraisen elämäntyylin tulisi olla harjoittajalleen mukava ja paljon antava elämäntapa ja harrastus eikä kurjuuden tyyssija. Hän suosittelee omavaraista elämäntapaa kaikille, jotka ovat valmiita tekemään töitä ja sitoutumaan tiettyyn paikkaan ja aikaan. Parisuhteessa molempia pitäisi kiinnostaa omavarainen elämäntyyli. – Epäonnistumisia ja pettymyksiä tulee, se on varmaa. Jos ne pystyy käsittelemään, onnistumiset tuovat paljon iloa ja onnellisuutta. On kuitenkin hyvä olla itselleen armollinen ja aloittaa pienistä askeleista, nauttia siitä, kun on edes pienen hetken omavarainen. Kaikki on plussaa, kannustaa Konttila. Uuden Porin toimitus

Kommentit kirjoituksesta

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

 

Kommentoi kirjoitusta

Nimi
Email
Kommentti
Huom!
Roskapostin estämiseksi kirjoita allaolevaan kenttään NUMEROIN paljonko on yksi plus kaksitoista (ilman tätä kommenttisi ei mene perille)
 
Uusi Pori   /    puh. 050 3233 058    /    email: info(at)uusipori.fi