Uutiset

12.03.2020 / Uusi Pori

Miten yksinyrittäjiä voitaisiin tukea paremmin?

Yrittäjä on itse itsensä herra. Tai ainakin melkein. Kuitenkin yrittäjällä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja omia intohimojaan. Kun tekee sitä, mistä oikeasti nauttii, elämään on helpompi suhtautua positiivisesti. Yrittäjän vapauden hintana on kuitenkin suuri vastuu. Jaksamisongelmat koskettavat lukuisia yrittäjiä Suomessa. Kun yksinyrittäjä väsyy, tilanne on paha. Mieleeni on jäänyt eräs puhelu yksinyrittäjän kanssa. Hän ihmetteli, miten minä kuvittelin yksinyrittäjällä ensinnäkään olevan aikaa mihinkään haastatteluihin. Sen jälkeen hän kertoi, miten yksinyrittäjyys on ajettu Suomessa nurkkaan. ”Älä ikinä ryhdy yksinyrittäjäksi!” kuului tämän yrittäjän topakka neuvo. Pitäisikö neuvoa noudattaa? Siitä voi olla montaa mieltä. Varmaa kuitenkin on, että yksinyrittäjyyttä voitaisiin tukea paremmin. Yrityksistä noin kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjien yrityksiä. Lisäksi nykyään on myös paljon niin sanottuja kevytyrittäjiä, jotka eivät aina hae Y-tunnusta eivätkä näin ollen tilastoidu yrittäjiksi. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut merkittävästi: maassamme on lähes 60 000 yksinyrittäjää enemmän kuin vuosituhannen alussa. Työllisyysasteemme voisi olla pienempi ilman yksinyrittäjiä. Suomessa on siis todella paljon yksinyrittäjiä ja muutaman hengen yrityksiä. Yksinyrittäjä kohtaa ongelmia monesti hyvin konkreettisissa asioissa, kuten sairaustapauksissa. Yksinyrittäjien työterveyshuolto onkin Suomen Yrittäjien mukaan asia, joka pitäisi laittaa mitä pikemmin kuntoon. Jokaisella on oikeus sairastaa – myös yrittäjällä. Suomen Yrittäjät on listannut myös muita toimenpiteitä, joita yksinyrittäjyyden tukemiseksi olisi tehtävä: esimerkiksi yrittäjävähennys pitää turvata, maksuehtolakia kiristää sekä yrittäjän eläkelakia uudistaa. Yrittäjävähennys tasoittaa elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön osakkaan verokohtelua suhteessa yrityksiin, jotka hyötyivät yhteisöveron alennuksesta. Maksuehtolakia tulee kiristää, koska joka neljännen yksinyrittäjän on vaikea selvitä pitkistä maksuajoista. Eläkelain uudistaminen on tärkeää, sillä vain noin kolmannes yrittäjistä maksaa riittävästi YEL-maksua. Erittäin tärkeänä pidän Suomen Yrittäjien listauksessa kohtia perhevapaajärjestelmän joustavoittamisesta ja lapsenhoitajan palkan vähennysoikeudesta toiminimiyrittäjille. On paljon yrittäjäperheitä, jotka eivät voi hyödyntää perhevapaita samalla tavalla kuin palkansaajat. Yksinyrittäjäkyselyn (2019) mukaan noin joka viides kyselyyn vastanneista vastasi perheeseen kuuluvan alle 12-vuotias lapsi, jonka syntymän aikaan vastaaja toimi yrittäjänä. Tästä ryhmästä lähes 40 prosenttia ei pitänyt lainkaan perhevapaita. Suomen Yrittäjien mukaan etuusjärjestelmää tulee joustavoittaa niin, että yrittäjä-äidit voisivat jaksottaa päivärahapäiviä useampaan osaan ja pidemmälle ajanjaksolle. Tämän onnistumiseksi lastenhoidon tukijärjestelmän pitäisi olla käytettävissä jo raskausrahajakson päättymisen jälkeen. Lisäksi järjestö toivoo, että yksinyrittäjien yritysten omistajanvaihdoksiin panostetaan, työssäoloehdot yhdistetään ja ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarjotaan kannusteita. Mielenkiintoinen listaus on yrittäjäkäsitteiden yhdenmukaistaminen: yrittäjämaailma toden totta on täynnä virallisia ja epävirallisia käsitteitä, jotka vaikeuttavat yrittäjiä ja sopimuskumppaneja hahmottamaan heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Mitä muuta yksinyrittäjien tukemiseksi tulisi tehdä? Kerro meille lähettämällä sähköpostia osoitteeseen mariia.uusipori(at)gmail.com.

Kommentit kirjoituksesta

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

 

Kommentoi kirjoitusta

Nimi
Email
Kommentti
Huom!
Roskapostin estämiseksi kirjoita allaolevaan kenttään NUMEROIN paljonko on yksi plus kaksitoista (ilman tätä kommenttisi ei mene perille)
 
Uusi Pori   /    puh. 050 3233 058    /    email: info(at)uusipori.fi